Hyvinvointi tarkoittaa minulle prosessia ja ilmiötä, joka on sidoksissa persoonaan, elämäntilanteisiin ja ympäristön vaikutuksiin. Näen sen aktiivisena, itsereflektion ja kontekstien vuorovaikutuksena, jossa keho ja mieli pyrkivät kerta toisensa jälkeen palautumaan tasapainoiseen, hyväksyvään olotilaan. Keinot saavuttaa tuo tasapainoinen olo, sisäinen mielenrauha, vaihtelevat suuresti. On opittava tunnistamaan yksilöllisiä tarpeita ja toisaalta säätelemään itseään noiden tarpeiden mukaan. Näen siten hyvinvoinnin vahvasti subjektiivisena ja tunnesidonnaisena kokemuksena. Mietipä hetki, millaiset asiat saavat aikaan sinulle hyvän olon. Vaihtelevatko ne päivän aikana eri ajankohdissa? Miltä tai missä kohtaa kehoa hyvä olo sinusta tuntuu?
Vahvistamalla itsetuntemusta – ymmärrystä siitä, millaisena tuntee, kokee ja näkee itsensä, mitä tavoittelee – on tärkeä sisäinen motivaattori sille, kuinka toimii ympäristössään ja mihin tarttuu. Koko maailmaa on vaikea parantaa, jos joutuu sinnittelemään itsensä kanssa, mutta toisaalta juuri kokemus asioihin vaikuttamisesta ja merkityksellisyydestä lisäävät omaa hyvinvointiamme. On niinkin, että kiitollisuus, taito nähdä olemassa olevassa hetkessä hyvää, lisäävät hyvinvointia jatkuvan tavoitehakuisuuden ja riittämättömyyden nälän vastapainona.
Itsetuntemusta voi vahvistaa kuulostellen, kokeillen, tutkien ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Hyväksytyksi tulemisen tarve on meissä kaikissa ja etenkin lapsilla vahvasti sidoksissa vertaistensa lisäksi ympärillä oleviin aikuisiin. Muiden huomioonottamisen, palautteen antamisen ja vastaanottamisen sekä yhteistyön harjoitteleminen on osa itsetuntemuksen vahvistamista ja vuorovaikutuksessa syntyvän yhteisöllisyyden kokemusta, osallisuutta. Yhteisön osallisena sosiaaliset taidot ja rohkeus uusien asioiden kokeilemiseen karttuvat ja synnyttävät lopulta onnistumisen tunteita, jotka lisäävät hyvää oloa.
Osana itsetuntemusprosessia opitaan myös terveellisistä elämäntavoista: tunnistetaan paremmin, miten erilainen ravinto, liikunta, lepo ja arkirytmi vaikuttavat omaan kehoon ja mieleen. Ympäristön ja paikan valinnoillakin voidaan vaikuttaa.
Kun oppii ymmärtämään ja kuuntelemaan itseään paremmin, on mahdollisuus aktivoitua parantamaan hyvinvointiaan. Vähitellen hyvä ruokkii hyvää ja itsensä hyväksyminen ja kiitollisuus voimistuvat. Kun hyväksyy itsensä – oman erityisyytensä – voi hyväksyä myös muiden erilaisuutta ilman, että sitä kokee itselleen uhkana.
Muista siis pysähtyä tarkkailemaan itseäsi, viritä uteliaisuusanturisi oman hyvinvointisi vahvistamiseksi ja ala lisätä hyviä asioita kulloiseenkin elämänhetkeesi.
– Sanna Virtanen
Kirjoittaja on Breikkerin äiti, liikuntakasvatuksen opettaja ja kahden vikkelän tytön äiti, joka vahvistaa omaa hyvää oloaan uimalla avannossa, retkeilemällä esteettisissä maisemissa, nauramalla yhteisöllisesti ja lisäämällä väriä
Me Happialla haluamme auttaa opettajia ja varhaiskasvattajia tukemaan lasten hyvinvointitaitoja, jotka ovat osa opetussuunnitelman ja varhaiskavatussuunnitelman perusteiden laaja-alaista oppimista. Hyvinvointitaitojen kuten itsetuntemuksen vahvistamiseen löytyy Breikkeri-palvelustamme useita toiminnallisia harjoitteita koulu- ja varhaiskasvatuspäivää rytmittämään. Lue lisää www.breikkeri.fi